http://pyxwu.blogspot.com/

Mun uusi blogi löytyy tuolta.

Täytyy päivittää vielä kerran. Hyvä ehkä lopettaa sellaiseen toteamukseen, että elämä on täydellistä. Syitä siihen.

1) Huomenna on Kritiikin 50-vuotisjuhlat, ja olen saanut asiat siihen kuntoon, että voin bailata ankarasti välittämättä ja stressaamatta turhia. Lisäksi mulla on aveccina niin maailman ihanin olento ikinä... jonka kanssa tulee hajoiltua ihan mielettömän harvoin. Ymmärtää minua, mokomakin.
2) Yritin tänään graduoida kendossa 3.kyuta (vastaa vihreää vyötä) - minä ja Janina tehtiin niin hyytävät suoritukset, että raati iski meille suoraan käteen 2.kyun vyöarvot (vastaavat sinistä vyötä). Tämä mahdollistaa, että voin yrittää 1.kyuta kesällä, ja sen läpi röytämällä syksyllä voisi yrittää... tuota niin... ei jumalauta pysty ajattelemaan että sellainen on jo niin lähellä. Meni niin helvetin hyvin tuo graduointi jännityksestä huolimatta, että huh huijakkaa.
3) Tuska 2008 tulee olemaan ehkä kaikkien aikojen kovin metallifestari Suomessa ikinä, ei tuollaista kattausta tulla ikinä näkemään enää. Death metallistin taivas. Morbid Angel varmistui eilen, siellä on jo Nile, Slayer, Entombed, Carcass, Behemoth, Amon Amarth, Dying Fetus ja vaikka ketä. Epätodellista kaiken kaikkiaan.
4) Kritiikin pikkumustan läpilaulanta eilen oli upea tilaisuus, ja ylipäätään Kritiikin yhteisöllisyys näin juhlaviikolla alkaa olla aika huima. Hieno kaveripiiri, hieno järjestö, hienot perinteet ja kivaa olla osa sitä.
5) Dark Tranquillity tulee maanantaina Turkuun. Loistava bändi, viime kerralla (2004) loistava livenä... toivottavasti yhtä hyvä nyt.
6) Black Magesiltä tuli uusi levy, joka on pirun hyvä. Sain myös Final Fantasy XII:n vihdoin ja viimein läpi, ja lähden kohta haastamaan Chaosta. Sitä peliä voi jatkaa loputtomiin, aina tulee vain pahempaa ja pahempaa eteen bonuspuolella.
7) Juon tällä hetkellä Nogne O #100:ta. Ihan mielettömän hyvää olutta!!! Panimon paras tuote, ja kun ottaa niiden Imperial Stoutin ja varsinkin Dark Horizonin huomioon, niin niin.

Life is perfect. And then you die.

Tämä blogi oli sitten tässä. Aloitan uuden kun motivaatiota riittää, ja aion lähteä liikkeelle täysin erilaisella tavalla kirjoittaa. Vähemmän henkilöä, enemmän asioita. Enemmän blogia ja vähemmän päiväkirjaa. Jotenkin vaan tuntuu että kasvoin tästä journalista pois, varmaan aika tuttua monelle. Jätän kyllä nämä kirjoitukset tänne, historia-alan ihmisenä en viitsi hävittää lähdeaineistoa yhtään mistään. Lisäksi saatan haluta kiusata muita kommenteillani.

Kiitos paljon jos jotakuta kiinnosti mitä sanoin. Tulevaisuudessa pyrin sanomaan enemmän.

Minulla on fiksaatio retorisesti hyvin lahjakkaisiin idiootteihin. Okei, retorisesti lahjakas ei-idiootti on vielä parempaa, mutta jokin siinä on, että tykkään lukea ja kuunnella poliitikkoja/filosofeja/ajattelijoita-yleensä, jos he osaavat käyttää kieltä ja mielipiteitä. Äärimmäinen härskiys ja palo tyyliin Hitler tai Linkola on upeaa kuultavaa. Luin tässä äsken yhden pienemmän mittakaavan henkilön varsin hauskan kirjoituksen. Joku on saattanut Halla-ahosta kuulla... semmoinen Tuomas Tähti muutamaan potenssiin - henkinen tyyppi. Välillä epämiellyttäviä totuuksia, välillä hulvattoman hyvin kärjistettyä oikeistopopulistipaskaa. (Oletettu) punavihreys saa kyllä sillä tavalla kyytiä, että väkisin alkaa itse miettimään notta en kai itse ajatteli noin idioottimaisesti, vaikka olenkin niin perkeleen eri mieltä hänenlaistensa ihmisten kanssa. Mutta tuo juttu... joka toinen rivi saa sisäisesti murisemaan ja joka toinen nauramaan.

http://www.halla-aho.com/scripta/lahi-idasta_kongosta_ja_eurooppalaisista_vaarinkasityksista.html

Oikeasta elämästä ehkä jotain vielä. Tapan itseni opiskeluun. Täytyy olla tulevaisuudessa vielä paljon varmempi siitä, miten paljon mihinkin menee aikaa ja miten paljon jaksaa. Onneksi ei tarvitse jaksaa enää kauan tänä keväänä.

Huh huh, on se saatana mikä festarikesä on tulossa. Viikon sisään, sellainen määrä sellaista esiintyjää, ettei paremmasta väliä. Vuonna 2006 oli Opeth, Tool ja Isis viikon sisään - nyt on Slayer, Opeth, Nile, Porcupine Tree, At the Gates, Carcass, uudistunut Nightwish ja vaikka mitä sen viikon sisään. Rahaa palaa vaan aivan käsittämättömästi, kun Ruissin ja Tuskan lipuista saan pulittaa yhteensä 185 €ooh. Ei kyllä paljoa haittaa.

Pitäisi kesätöitä hommata. Se on aika vaikeata samaan aikaan, kun yrittää opiskella niska limassa 40 pistettä lukukauden aikana. Oikeasti, älkää yrittäkö tuota jos haluatte lusmuta.

Kirjoitan tätä viskipöhnästä, joten en takaa yhtään mitään. Johnny Walker on itse asiassa yllättävän hyvää. Edge of Sanity, jota kuuntelen, tosin kuulostaa aivan taivaalliselta. Crimson II on levy, jonka tulisi löytää tiensä levyhyllyyn, jos death metal ei satu korviin. Monelle sattuu, tiedän, niille joille ei, menkää kuuntelemaan.

Jäsenistösitsit olivat kivat. Olin laulunjohtajana toista kertaa. Meni ihan hyvin, lopputulos tottakai aikamoiset naamat, kuten asiaan kuuluu. Make perseili yli odotusten, hukkasi kaksi takkia kahdessa päivässä, ja vielä Mikon hänelle ostaman venäläisen upseerihatun, perkele.

Kendosta on ollut taukoa kun terveys ei kestä. Shokki tuli vasta kun Janina pisti minua turpaan tauon jälkeen tavalla jota en halua kokea uudestaan. Tiistaina tulee suuremman luokan kosto. Muuten on aika epätodellinen olo tuon suhteen sijaan, Janina ei jätä mitään ongelmia jäljelle. On vaan niin oma itsensä, ja mun on helppo olla hänen kanssaan.

Tallinnaan en sitten päässyt, kun minua ei haluttu laivaan ilman passia. Niin, siis Schengen-sopimuksen mukaan olisin kyllä päässyt Viroon ilman passia, mutta, voi vittusaatana, ei voi mitään. Onneksi niitä jaappanilaisia tulee tännekin seuraavalla viikolla.

Jokin aika kulunut päivittämisestä, mutta kun mitään ei oikein ole tehty. Luettu tentteihin, treenattu kendoa, oltu Janinan kanssa... ei mitään mainittavampaa. Okei, protukoulutus ehkä oli jotain mainittavampaa. Oli hauskaa ottaa siihen hommaan jo vähän enempi ohjaajan näkökulmaa. Ja saunoa itsensä aivan mäsäksi...mmm... Viola ja Tuulia-Tuulia ovat hyviä rekryjä kun osaavat leijua astraaliolentojen tapaisesti kouluttajien keskellä (semmoiset ison pahan aktiivin näköiset merkintöjä kirjoittavat otukset ahdistaa appareita paljon enemmän).

Laskiaisestakin voisin jotain mainita, vaikka se hullu partaveikko varastikin taas shown (laulaa Erikaa ja muita saksalaisia marssilauluja keskellä Hämeentietä liikennemerkki käsissään, ja poliisit kurvaavat paikalle...). Kokeilin puolittaista toimistoyöpymistä, mutta ajattelin että krapula on kivampi kärsiä kotona. Laskiaisrieha aiemmin päivällä oli aika mietoa, mutta hauskaa oli katsoa epätoivoista mäenlaskua jäisestä mäestä. Ilta meni saunoessa TYY:n saunalla, "perusmeiningillä". Ylimääräisenä huomautuksena, Mikko haluaisi korjata notta hän sanoi kommentin "et ole tarpeeksi miehekäs etkä naisellinen ollaksesi homo" taannoin Paronissa.

Olen lisäksi myös aika lailla räjähtänyt ilmaan kun olen kuullut festareiden kiinnityksistä ensi kesälle. Ensin kun kuuli Ruissista. Opeth - uuden levyn ilmestymisen jälkeen, höystettynä Porcupine Treellä ja At the Gatesillä. Viimeksimainittu on bändi, jota jollain tavalla odotan kierosti ehkä eniten, sen verran on monilla ruotsalaisille kuningasbändeillä AtG:lle velkaa. Tänään aamulla menin Tuskan sivuille, ja jogurtit lentävät naamalle (käsittäkää miten haluatte), ja siellä lukee tällaista listaa... Slayer, Nile, Carcass, Behemoth, Entombed, Amon Amarth ja vaikka mitä. Ei jeesus mikä deathmetalfanin unelma tämän vuoden Tuska. Samanlainen meno päälle kuin viime vuonna - täytyy pitää kännykästä hyvää huolta.

Ayreonin uusi on soinut mulla kovin paljon viime aikoina. Jotenkin Arjen on (Katatonian laulajan Renksen avulla) saanut kiteytettyä avaruuden tyhjyyden ihan mielettömän hyvin monissa kohdissa (Age of Shadows ja Waking Dream varsinkin). Sitten taas biiseissä kuten Liquid Eternity soitetaan kaikki powermetalbändit Dream Theaterillä höystettynä täysin suohon. Toimii.

Niin. Eriksgatan. Aloitin tosiaan hyvissä ajoin, ihan hirveässä säässä. Mikko tosin aloitti vielä aikaisemmin. Homma alkoi lipeämään käsistä toisen rastin jälkeen, kun päätettiin perustaa oma rasti Paronin Pubiin. No, se olikin sitä itseään. Oltiin baarissa noin 10min, ja sinä aikana ehdittiin todistamaan baaritappelua (ihan vaan kännihalailuhenkistä, ei mitään verta ja nyrkkirautoja). Tilasin tosiaan Homopaukun, vaaleanpunaisen ällömakean kermavaahdolla kuorrutetun drinkin. Maken mukaan vaan en ole homoksi tarpeeksi naisellinen enkä tarpeeksi miehekäs. Jatkettiin sitten kierrosta, eniten kiire tuli ruokarastilla Hesellä, joka meni kiinni noin 15min saapumisemme jälkeen. Tämän jälkeen hämärän rajamailla jatkettiin kierrosta, Gringossa ihmiset alkoivat heittää tätä ns. hämärää läppää. Räppi soi, kysyn Mikolta biisiä. "Turpa kiinni vitun hevari" on vastaus, Mikkoa ei tämän jälkeen näy eikä kuulu. Seuraavan päivän aamuna saan hältä viestin, ettei muista mitään Tiniksen jälkeen. En ole yhtään yllättynyt... Loppuilta sujui varsin tutuissa merkeissä, ottaen myös huomioon seuraavan päivän kunnon. Makella se oli taas aika paha. Oli mennyt Kritiikin päivystys vähän mielenkiintoiseksi. Eriksgatan vaan on vähän semmoinen tapahtuma.

Viikonloppuna Helsingissä, toimitsemassa kendon joukkue-SM-kisoja sekä Dan Cupia. Päätuomari oli ranskalainen vanha playboy, viinitilan omistaja, ammatiltaan lakimies, jonka ei ole tarvinnut ammattiaan koskaan harjoittaa. Niinpä hän on vaan treenannut kendoa kaikki nämä vuodet, ja eurooppalaiselle kyoshi 7.dan on aivan jumalattoman kova arvo. Vitsailtiin, että hän on kriisissä, kun ei enää jokaisesta kisasta tartu kolme naista kainaloon, kun ikää alkaa jo olemaan. Vapaaottelussa tuli kyllä turpaan niin ettei pahemmasta väliä, luonnollisesti. Muuten oli kivaa katsoa naapuriseuran kaatumista saappaat jalassa (perääntyen), tuli taas opittua uuttakin.

Kohta laskiaistouhua. On with the show, again...

Päivitän varmaan sunnuntaina paremmin. Lyhyesti sanottuna on tullut juotua Homopaukkua baaritappelua katsellen, luettu hirveän tylsiä kirjoja, kokeiltu ensimmäisen kerran metallimiekkaa, saatua käsiin todella pitkä sukututkimus ja soitettua älyttömimpiä krapulapuheluita ikinä. Nyt Helsinkiin...

Tämä on taas näitä viikkoja. Onneksi tällaisena viikkona ehkä ehtii päivittämään jopa tätä blogia joskus.

Opiskeluhommia ei oikein ole, paitsi kaikkea pientä. Pitäisi valita aihe uskonnon jättimäiseen harjoitustyöhön (prosemman kokoinen, mutta ei tarvitse tehdä niin pro-tasoisesti) ja kartoittaa lähteitä, aloittaa ruotsinkielinen tenttikirja hyvinvointivaltiosta (ahdistaa ihan oikeasti), vuokrata frakki vuosijuhliin - jotka ovat pahimmassa tapauksessa samaan aikaan kun meidän kendoseuran kummisensei tulee Jaappanista käymään (ja kun olen enemmän tai vähemmän sekä siellä että Kritiikissä hallituksessa, niin vähän täytyy revetä). Lisäksi jotain kesätyönhakua, lehtijuttua - älyttömimmät urbaanilegendat ja -totuudet - sekä treenausta ihan vitusti niinkuin ennekin.

Kun vaan on rahat loppu. Tai no, olisihan sitä niin himputisti, mutta kun niin on projektiakin. Tuon frakin lisäksi on luvassa Eriksgatan, laskiainen, ihan-vaan-muuten-vaan-ryyppyristeily opiskelukaverien kanssa, reissu Helsinkiin auttamaan joukkue-SM-kisojen järjestelyssä, reissu Tallinnaan ryyppäämään, treenaamaan ja muuten vaan pitämään hauskaa. Loppukeväästä puhumattakaan. Haluaisi päästä tekemään jotain, mutta voi oikeastaan vaan odottaa.

Onneksi muuten elämästä ei tarvitse ängstätä. Onko se vaan niin törkeä juttu, että en osaa kirjoittaa mitään jos mulla ei ole oikein mikään kunnolla huonosti, häh?

Näin tämä homma toimii. Mrh. En haluaisi unohtaa tätä blogia, mutta kun on jotenkin ollut kovin inspiroitumaton olo yhtään mihinkään. Toisaalta tasainen fiilis. Koko tämä mun blogi jostain -06 alkuvuodesta asti on ollut semmoinen muutosten tilityspäiväkirja, sen pitäisi muuttua kun elämäkin tuntuu tasaantuvan. Voisin jotenkin purkaa tämän vuoden suunnitelmia... Saa nähdä mitä tästäkin tulee.

Keväällä:
- Kritiikin 50-vuotisjuhlat. Iso projekti, ja valtavat bileet. Varsinaiset juhlat ovat ihan pukukoodin white tie mukaiset, mutta luulen että siihen viikkoon sisältyy sitä perinteistäkin rälläämistä ynnä muuta vastaavaa. Akateemista vappua pitää myös kokeilla. Ja laskiaista uudestaan. Ja Aatua. Saa nähdä mitä kaikkea tulee touhuttua keväällä, muutakin kuin naamailtua Kritiikin kanssa.
- Kendo... huh huh. Toimitsijakeikka SM-joukkuekisaan (jos Rendainon junnut eivät saa osallistua, saatan päätyä vahvistamaan niiden joukkuetta jos huonosti käy) ja Dan Cupiin helmikuun alussa. Sitten Tallinnan rällästys- ja muutenvaankäkäilyleiri helmikuun lopussa. Sieltä tulee yksi Jaappanin pappa Turkuun jatkamaan leiriputkea, jonka jälkeen seuran kummisetä Uematsu tulee myös visiitille maaliskuussa (ja voisi myöntää 3.kyun siinä sivussa mulle jos onnistuu). Tämän jälkeen menen yleiseksi neek...avustajaksi, toimitsijaksi ja sparraajaksi EM-kisoihin, Helsinkiin. Koko viikoksi. Turpaan tulee siis aika huolella sillä keikalla.
- Protu. Ohjaajakoulutukset. Täytyy opettaa ihmiset saunalaulamaan koulutuksissa. Saunassa voisi vedättää vaikka kaikki ei-viina-aiheiset sitsilaulut. Eli kaikki neljä tai viisi. :) Nyt sitten ainakin tiedän ketä syyttää huonosta tiimistä. Myös paikallisryhmien tapaamiseen voisi mennä, jos on aikaa. Jos keräisi ideoita, miten voisi perustaa paikallisryhmän joutumatta vetämään sitä itse.
- Muuten kai vaan opiskelen noin 40 pistettä, ja hommaan itselleni kesätyöpaikan.

Kesällä:
- Parempi työpaikka. Saatana.
- Kendossa Hämeenlinnan kyu-leiri ja Porin Jazz-leiri. Ja jos 2.kyulle pääsisi jälkimmäisellä niin olisi aika kiva.
- Jos onnistuu, menen ohjaamaan protulle elokuun alussa.
- Tuska ja Ruissi. Edellämainitussa toivottavasti yhtä hilpeää kuin viime vuonna.
- Merelle olisi kiva ehtiä joku viikonloppu ihan kunnolla.

Syksyllä:
- Ei harmainta aavistustakaan. Kandia on tarkoitus lähteä tekemään, ja 1.kyuta kendossa. Tukholmaan uudestaan, ja isommalla lompakolla. Kaikki nuo kolme, varsinkin isompi lompakko, on aika kovia tavoitteita. Kandi menee vuoden -09 puolelle, kuin väkisin myös shodan-koe. Nuo kaksi on juttuja, jotka oikeasti haluan saada aikaan... ehkä siihen saa sitten motivaatiota kun on ajankohtaista. Nyt vaan hoidan asioita eteenpäin ja pidän kivaa.

Noin yleisesti tänä vuonna olisi kiva olla eroamatta. Sitä ei koskaan tiedä, mutta nyt menee kyllä ihan julmetun hyvin.

 1. Mitä semmoista teit v. 2007 mitä et ollut tehnyt aiemmin?
Harrastin budoa ihan helvetisti, rikoin jään mennessäni uimaan, sammuin Helsingin rautatieaseman portaille, uin suihkulähteessä alasti (viitta päällä tosin), kupitin neljä päivää putkeen, poltin jointtia, telttailin festareilla, siivosin työkseni, ajoin ulos tieltä ja auton lunastukseen, sain sakkoja, olin kahden kanssa vuorokauden sisällä, soitin bongorumpua kuudelta aamulla puolihumalassa kaatosateessa festarialueella, ja paljon muuta vastaavaa...

2. Piditkö uudenvuodenlupaukset ja aiotko tehdä uusia ens vuodelle?
En tehnyt enkä ikinä tee.

3. Synnyttikö kukaan läheisesi v. 2007?
Ei kukaan erityisen läheinen.

4. Kuoliko kukaan läheisesi?
Sama tähän, ei kukaan merkittävä.

5. Missä maissa kävit?
Ruotsissa, Tukholmassa... tällä kertaa satamaa pidemmällä.

6. Mitä sellaista haluaisit vuonna 2008 jota et saanut/kokenut 2007?
1.kyun kendossa. Paremman kesätyön. Vielä parempia bileitä. Opethin uuden levyn. Ja ennen kaikkea ihan helvetin paljon paremman mielenterveyden.

7. Mitkä päivämäärät vuonna 2006 jäävät mieleen ja miksi?
23.1 hukuin miekkaan, 16.2 oli huonompi päivä monistakin syistä, 11.3 auto lähti käsistä, 9.4 sukelsin, 30.6 hukuin viinaan, 16.9 usva loppui, 13.10 hukutin aika monta miekkaani

8. Mikä on vuoden suurin saavutuksesi?
Muuton onnistuminen, hengissä selviäminen, opiskelun sujuminen. Se tasapaino mikä mulla on nyt.

9. Entä suurin epäonnistumisesi?
Ihmissuhteet. Tuli oltua vähän ikävä ihminen liian monelle.

10. Kärsitkö sairauksista/loukkaantumisista?
Korva oli kivampi, hajosi vain kerran eikä niin pahasti tällä kertaa. Muuten meni vaan hampaasta pala kesken matsin.

11. Mikä oli vuoden paras ostoksesi?
Jaa-a. Bogu varmaan, kun kämppä on vuokralla.

12. Kenen käytös/toiminta ansaitsee kehuja?
Hannan, Mikon ja Janinan. Osasivat toimia mun kanssa.

13. Kenen käyttäytyminen teki sinut masentuneeksi/ikäväksi?
Oma, ja toisaalta Sukan. Siihen kohtaan ei olisi kaivannut sitä sotkua, vaikka se olikin myös oma vikani. Make toisaalta myös, se ihminen vanhentaa mua ihan helvetisti, ei mikään ihme että näyttää itse sellaiselta.

14. Mihin suurin osa rahoistasi meni?
Ruokaan, asumiseen, kendoon, musiikkiin ja keittoamiseen.

15. Mistä olit tosi innoissasi?
Kendosta, historiasta, ihmisistä.

16. Mikä laulu tulee muistuttamaan vuodesta 2007?
Deadsoul Triben Black Smoke and Mirrors, Nightwishin Poet and the Pendulum, Dark Tranquillityn The Same, Porcupine Treen Sentimental, Deiciden The Stench of Redemption ja Vital Remainsin Dechristianize.

17. Verrattuna tähän aikaan vuosi sitten, oletko nyt
a) onnellisempi vai surullisempi? Paha sanoa. Aika täydellinen sykli. Taas.
b) lihavampi/laihempi? Pari kolme kiloa lihavampi. Taas.
c) rikkaampi/köyhempi? Vähän köyhempi.

18. Mitä toivot, että olisit tehnyt enemmän vuonna 2007?
Opiskelua. Olisi voinut hoitaa muutamia juttuja paremminkin.

19. Entä vähemmän?
Ryypäntää välillä, mutta ennen kaikkea angstausta vähemmän.

20. Miten vietät/vietit joulun?
Kotona perheen kanssa, kuten yleensäkin. Vaikka olinkin siellä tällä kertaa vähän enempi vieras.

21. Rakastuitko v.2007?
Jep. Kauniiseen ihmiseen. Parikin kertaa.

22. Montako yhden illan juttua sulla oli v. 2007?
Kaksi.

23. Mikä oli lempi-tv-ohjelmasi?
Mythbusters ja Simpsonit.

24. Vihaatko nyt ketään, jota et vihannut vuosi sitten?
En vihaa. Enkä oikein niitäkään keitä ennen.

25. Paras lukemasi kirja v. 2007?
Mihail Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan. Ainakin aloitin sen vuonna 2007.

26. Vuoden paras musiikkilöytösi?
Vital Remains, Porcupine Tree ja Stonegard.

27. Mitä halusit ja sait?
Hyviä bileitä, hyviä ystäviä. Ja lisäksi paljon opintopisteitä ja 4.kyun kendossa.

28. Mitä halusit, mutta et saanut?
Hyvän kesätyöpaikan ja mielenterveyden.

29. Suosikkielokuvasi v. 2007?
The Simpsons Movie tai Monty Python's Holy Grail.

30. Mitä teit synttäripäivänäsi ja paljon täytit?
Täytin 20. Kendoa, Kritiikin syyskokous jossa hävisin vaalit varajäseneksi hallitukseen päästen kuitenkin, jatkoilua (kaljaa, ei tupakkaa) ja päädyin Janinan luokse.

31. Mikä yksi asia olisi tehnyt vuodesta 2007 paremman?
Ei niin vahvaa thanatosta, kiitos... olisi voinut ängstätä vähemmän.

32. Kuinka kuvailisit v. 2007 omaa "muotiasi"?
Tämmöinen humanisti-metallisti-tyyli ehkä kuvaa mua parhaiten. Kunhan edes vähän pörröinen myös. Edelleen. Auktoriteettista ulkonäköä olisi kiva myös saada, mutta siihen tarvitaan paljon.

33. Mikä piti sinut järjissäsi?
Ei niin mikään.

34. Kenestä julkisuuden henkilöstä pidit eniten?
Pidinköhän oikein kenestäkään.

35. Mikä poliittinen tapahtuma herätti eniten tunteita?
Eduskuntavaalit, vittusaatana.

36. Ketä kaipasit?
Aika montaa ihmistä. Ihmisiä yleensä aika usein.

37. Kuka oli kivoin uusi tuttavuus?
Janina, ehdottomasti.

38. Kerro arvokas elämänohje, jonka opit v. 2007?
The more you carry in, the more you leave behind.

Mun vuorokausirytmi on perseestä. Estää mm. bloggaamisen varsin tehokkaasti. Tuntuu, ettei uskalla kirjoittaa... en sitten tiedä miksi niin. En haluaisi menettää itseluottamusta siihen hommaan. Ei uskalla sanoa edes kahtakymmentä prosenttia siitä mitä voisi, ehkä tarvitsen vaan inspiraatiota. Joskin linjaan tämän journalin enemmän "blogimaiseksi" ensi vuonna, joskin musiikista varsinkin saatan puhua enemmän. Ihmissuhteista ja kaikenlaisista taistelemisen muodoista (kun en usko että ne ensi vuonna rajoittuvat kendoon) vähemmän.

Joulu oli ja meni. Sitä ennen kävin Helsingissä kupittamassa/treenaamassa KKTI:n porukoiden kanssa. Väänsin Antin ja Katjan kanssa, sekä jäin Mikko Salonen - nimisen rekan alle (kai se oli vähintään rekka, hui saatana... mitä enemmän kehittyy, sitä vähemmän heruu enää armoa). Oli varsin hauskaa niiden tyyppien kanssa. Vähemmän hauskaa oli yöbussi siinä soosissa, puhumattakaan bogukassin ronttaamisessa klo 6 aamulla jyrkästi laskevassa humalassa. Kai tuokin piti sitten stn kokea.

Joulusta jäi mieleen taas kerran uskomattoman hyvä ruoka, sekä kotona että Hangossa. Sukulaiset vaan ei päästä mua pakoon historiaa lomallakin, saattaisi olla paikallaan vihjata että en halua lahjaksi kirjoja jotka edes voisivat olla tenttikirjojani. Sitä sorttia saa tällä hetkellä niin hurjasti jo muutenkin. Vaihtoehtoinen maailmanhistoria tosin oli enemmän kuin paikallaan, puhumattakaan Bulgakovista. Niin hiton koukuttavaa. Pari levyäkin tuli, Mokoman ja Serj Tankianin uusimmat. Edellämainittu alkaa kuulostaa pelottavan hyvältä, Mokoma osaa tuolla levyllä yhdistää suomithrash-soundiinsa jotenkin sekä runopoikamaisuutta että kieroa bläkkishenkisyyttä. Jotenkin ääripäitä yhdistellään taas niin, että kokonaisuus on hyvin harmoninen. Tankianista on paha sanoa mitään, paitsi että mies laulaa vitun hyvin. Kun ei ole SOADin paineita, levyn on voinut tehdä niin epäkaupalliseksi kuin huvittaa. Ja vaikeaksi. Muutaman kuuntelukerran jälkeen ei osaa sanoa vielä paljon mitään. Osasyynä tosin se, että olen viime aikoina kuunnellut hitosti regressiivistä mättöä kuten Entombedia ja Terrorizeria. Ja Kyussia, mutta sitä on paha tuohon joukkoon heittää.

Näin tänään islantilaistunutta blondia. Kuolin nauruun aika pahasti, lähinnä siksi miten ulkomaalaisparoille on opetettu suomea (tuon otsikon pitäisi olla "päivää vaan" tai jotain vastaavaa). Upeaa settiä.

Olen vakaasti päättänyt murskata Final Fantasy XII:ssä kaiken mitä eteen tulee. Tänään hoidin taas pari Mark Huntia, uhreiksi joutuivat Atomos ja Mindflayer. Jälkimmäinen veti aikamoisen ässän hihasta ja stoppasi kaikki hahmoni kerrasta. Harvoin sellaista näkee. White Mousse oli edelleen liikaa, johtuen tekoälystään, johon en ole vielä törmännyt. Käytin Reflectiä kun ökö ei fyysisiä hyökkäyksiä osaa. Tämän jälkeen vihulainen alkoi takoa jatkuvasti Watergaa minuun, joka ei tehnyt yhtään mitään muuta kuin paransi sitä itseään absorbin takia. Ja pakotti mut tekemään Dispelin itseeni, saatana. Haastetta on sopivan helvetisti.

Olen pyrkinyt vaihteeksi elämään (esimerkiksi bloggaamisen sijaan). Onnistuu pirun huonosti, kun tuppaa väsyttämään kaikki päivät ja yöt. On ollut jotenkin saamaton olo, toisaalta niin no, mitään ei ole oikein tapahtunut. Hiton kivaahan mulla on ollut.

Kritiikin pikkujoulut oli hieno tapahtuma. Tuli puhuttua paljon ihmisten kanssa, ja juotua ja laulettua kuin sitseillä... no ei nyt ihan. Kuuden maissa lähdin hyvin riehakkailta toimistojatkoilta kotiapäin, ja nukuin pommiin junasta, jäi kendoilu väliin viime viikonloppuna. Kroppani huokaisi helpotuksesta, krapula oli ihan käsittämätön. Sen jälkeen elämä onkin ollut omituisesti tauolla. Pitäisi kai ruveta taas opiskelemaankin, mutta kun haluaisi viettää joulua. Kuka mulukku pisti uskontotieteen seuraavan kurssin alkamaan kirjatentillä heti joulun jälkeen, eihän niitä kirjoja voi lukea siellä lukusalissa ja lainaksi ei saa niin millään. Tosin mun kannattaisi varmaan ensin purkaa lainakieltokin, niin saattaisi helpottaa.

Vuorokausirytmi on päin vittua. Mutta päivää ennen Kritiikin pikkujouluja se tuskin haittaa.

Englannin puheviestinnän kurssille ilmoittautuminen meni taas reisille, mutta keväällä sentään saan sen kurssin suoritettua. Joskaan en niinä aikoina kun halusin, mäyh. Muuten oli kyllä hauska tietää saaneensa ensimmäinen tenttivitonen. Uskontotieteen toisesta peruskurssista. Tuli siellä kyllä istuttua kaikkein pisimpään porukasta.

Eilinen graduointitapahtuma oli kaiken kaikkiaan jotain ihan muuta. Itse kendopuolesta ei ole paljoakaan sanottavaa, paitsi että 1.kyun tehneiden Davidin ja Rainen meininki oli aivan erinäköistä kuin treeneissä, ja Eetun 2.kyulla palkittu jäätävä suoritus. Kavereilla oli hurja tappamisen meininki. 40 turkulaista kendokaa on vaan aika älytön näky, varsinkin kun syksyllä on näitä 3-4 hengen treenejä ollut vähän liikaa.

Mutta joo. Mentiin intialaiseen ravintolaan syömään kallista paskaa tämän jälkeen. No can do. Tutustuin alkeiskurssilaisiin (ja toisaalta Jariin) taas vähän paremmin. Sieltä lähdettiin kymmenen jälkeen muutaman mutkan kautta Edisoniin, jossa vedettiin ":)":t. Saksalainen olutkulttuuri näytti todelliset karvansa meidän saksalaisvaihtarin Melanien tilattua Franziskaner Weissbieriä sekoitettuna kokikseen. Olin aika tyrmistynyt, mutta se oli itse asiassa jopa hyvää. Pilkun jälkeen lähdettiin kohti Joukkaria (YO-kylää) ja päädyin tekemään drunken kendoa Educariumin pihalla Juuson kanssa. Tehtiin pitkän miekan katat, shinailla, molemmin päin. Oli varmaan aika hirvittävän näköistä touhua. Mutta hauskaa oli.

Huomenna Kritiikin pikkujoulut, ylihuomenna Kemiin. Taas on kepit paskana, menee hermot.

Kiva nähdä noita protu/Klassikko-tuttuja pitkästä aikaa. Olisi vaan mielellään nähnyt enemmänkin, mutta ei sitten. Muuten niin tavallista soljoo taas, joskin kiva kun tentit loppui. On se kumma kun marxismikysymykset yllättävät mut puun takaa jo kolmannen kerran, ehkä pitäisi ottaa tosissaan niidenkin juttujen lukemiset. Kepit hajoavat käsiin, taas, onneksi kohta pitäisi tulla niitä hyvin hypetettyjä Iron Tigereita (mitä rikkoa parissa kuukaudessa).

Tekisi niin helvetisti mieli olla ällösöpö välillä kun on niin hyvä olo Janinan suhteen. En sellaiseen rupea. Kehrään vaan sisällepäin.

Niin no, voisin ehkä höpöttää taas jotain...

Sitseistä... Laulunjohtajan homma oli kivaa, vaikka siinä meinasi revetä useampaan otteeseen johdettavien laulujen ollessa suhteettoman hauskoja. Ylimääräiset säkeistöt sekä punssilaulut pitäisi osata paremmin. Mutta hauskaa oli, jatkoilla myös. Mentiin Dynamoon, ja sieltä päädyttiin Raulin luo puhumaan paskaa hirveässä toosassa,  isäntä heräsi aamulla Maken vierestä (Rauli-parka). Mikolla oli jälleen pelimiespuku, nyt pinkillä paidalla. Argh. Ja miksi näistä bileistä pitää koko ajan levitä kuvia Facebookiin, missä näytän siltä että olisin syönyt kilon paskaa ja huuhdellut sen kossupullolla alas?

Viikonloppuna Porin dojolla oli myös kovin kivaa. Salin lattia on jousitettu, kuten aidoissa Japanin kendosaleissa, oli hieman erituntuista tuo jalkatyö ja liikkuminen yleensä. Opin kaikkea uutta: jalkatyötä, hayasuburi-pariharjoituksia, mielettömän vaikeita do-sarjoja ja vaikka mitä. Lauantaina ji-geikoa läjäpäin, pikkuhiljaa alan pärjätä 1.kyu-1.dan tasoisille tyypeille. Pori nelosdanien kanssa oppi taas yhtä ja toista, Johannakaan ei tuntunut enää yhtä hirveältä (tai sitten olen tottunut siihen kyytiin). Illalla katsottiin kendojuttuja kankaalta, saunottiin ja hyristiin yleisesti.

Sunnuntaina menin vähän yllättäen graduoimaan 4.kyun. Graduointiin kuului ensin kirikaeshi, joka meni aika hyvin... sain sarjan menemään hyvällä vauhdilla ja rennolla meiningillä, vaikka avauslyönti olikin hälyyttävän perseestä. Tämän jälkeen munin Muto-uchikomin oikein kunnolla. On aikamoinen aivopieru lyödä pieni kote-men graduoinnissa, kun oikein hyvin tietää että sen tulisi olla oikein selvästi iso. Tämän jälkeen graduointiin kuului vielä ji-geiko, josta olin yllättynyt, kun yleensä vasta 3.kyussa on ottelu mukana, ja tässä kohtaa uchikomi-geiko. Ja ensimmäinen, tietenkin, Janinaa vastaan. Kaveri tuli päälle hullun kiilto silmissä, yritin kaikessa rauhassa tehdä hyviä tekniikoita. Sain osuman jokaiseen kolmeen kohtaan, ja jäätävän kote-menin vielä päälle. Toinen matsi oli porilaista Maijaa vastaan. Tein enemmän hiki-tekniikoita pysyäkseni koko ajan liikkeessä, sain kuitenkin hyvän don tehtyä lisäksi... Lopussa olin sydän lähes kurkussa, kun tare oli putoamassa (suojusten putoaminen/aukeaminen on välitön hylkäysperuste). Hoidin kuitenkin matsin loppuun, ja jännitettyäni ylempien kyuden suoritusten ajan sain tietää päässeeni läpi. Ja korjattuani aiemmat lyöntitekniikkavirheeni vituralleen. Mäyh. Läpi meni kuitenkin, ja vielä hypyllä. Kendossa on suunnilleen nyt alkeis- ja jatkokurssi suoritettu, treenaaminen jatkuu. Maalis-huhtikuussa voisi nykytahdilla (joka on aika kova) mennä 3.kyu läpi. Jos ei mene, homma hoidetaan Hämeenlinnassa kesäkuussa. Mutta pitäisi mennä, tarvitsen siihen paremman lyöntitekniikan, jatkuvuuden ja tai-atarin. Ei mahdotonta.

Kritiikin poikakalenteri valmistui. Upeita kuvia siellä...

Kirjoitan huomenna auki enemmän kaiken, on ollut aika hektinen viikko. Tosin juuri sellainen viikko, mistä minä pidän. Tapahtunut on paljon kaikkea. Lähinnä sitsit, joilla olin laulunjohtajana - pämppäämistä, hoilaamista ja yleistä sekoilua kivassa porukassa. Ja Porissa, johon menin mäiskimään paikallisten (ja vähän muidenkin kanssa) sekä jossa puolivahingossa tulin suorittaneeksi kendon 4.kyun. Voisi mennä huonomminkin taas, täytyy vaan odottaa tenttituloksia, niin...

Lähetään purkamaan kaikkea keskiviikosta. Pikku-Torressa oli jotenkin upea, epätoivonsekainen tunnelma koko pelin ajan. Hauskaa oli lähinnä, kun ruudut näyttivät jotkut hieman viiveellä, ja itse katsoin sitä mikä näytti oikeassa ajassa... ihmisten reaktiot ohilaukauksiin myöhässä olivat aika hauskaa kuultavaa. No, ei tarvinnut vetää hirveitä perseitä. Menin Dynamoon käymään, ja ihmeteltyäni hetken mitä helvettiä täällä teen, painuin kotiin. Luvattoman mitäänsanomaton ilta, mäyh...

Torstaina valmistelin hyvin piikikkään artikkelini (tänään illalla kirjoitan sitten kalsareista) Haitin diktaattoreista. Sitten hitosti kendotreenejä. Pistin Jarille mailia siitä että haluaisin graduoida Porissa, vastaus oli notta "odota omiin graduointeihin, tai munaat". Mulla on varmaan Suomen ylivoimaisesti vaativin sempai, mutta odotetaan sitten pari viikkoa. Kolmetoista treeniä jäljellä, enköhän saa siinä ajassa tehtyä eron 5.kyun ja 4.kyun välille. En jumalauta kaadu hyökkäysvalmiuden ja zanshinin puutteeseen, ihan turhaan. Kata kyllä sujuu koko ajan paremmin, korjattavat jutut kun tuntuu olevan "keskusta oli lopussa 25cm toisella puolella" tasoa. Aina voi parantaa, ja pitääkin. (eikä kuitenkaan vielä mitään osaa)

Perjantaina Tampereelle, hiton pitkän bussimatkan jälkeen. Deathchain aloitti mättöillan... onhan se ihan kiva livebändi, ja genressään todella kova. Naiivi death-thrash-mättö vaan ei putoa... kaikki siinä on kohdallaan, mutta tietty vaaran tuntu on poissa niin "konservatiivisella" bändillä kuin mitä Deathchain on. Sotajumala jatkoi, ja veti vitun paljon rankemmin ja kovemmin. Hirveä DM-laaki putoaa mulle aina, mutta bändi jäi niin pahasti pääesiintyjän jalkoihin, etten oikein tiedä mitä sanoisin esityksestä.

Sitten tuli Nile ja soitti vasempaan korvaani kuulonaleneman, vittu. Pikkuhiljaa alkaa tasaantumaan, mutta tinnitus kyllä tuntuu edelleen. Bändi avasi jäätävästi biisillä What Can Be Safely Written, heti alkuun tuli sellainen olo että ne eivät oikeasti voi soittaa tuota biisiä kun mahtipontinen aloitus kuului. Siitä lähti puolentoistatunnin armoton hiekkamyrsky: putkeen soitetut The Blessed Dead ja Execration Text olivat jälleen uskomattoman jäätävät vedot. Tietynlaiset jyräävät, lyhyet biisit toimivat Nileltä livenä parhaiten... Papyrus..., Lashed to the Slave Stick ja Essential Salts jäivät hyvin mieleen, kun taas jostain Ithyphallicistä ja Eat of the Deadistä hävisi jotain, ehkä en vaan ollut vastaanottavalla tuulella. Kun loppuun vedetty Black Seeds of Vengeance oli kuultu, oli taas vähän tyhjä olo. Nile onnistui kuulostamaan kuivalta kuin aavikko, helvetin tekniseltä ja brutaalilta kuulostamatta erikoisen epäinhimilliseltä. Tänä vuonna nähtyihin Emperoriin ja Opethiin verrattuna jotain vaan puuttui, ehkä kyse on melodisuudesta. Nile hakkaa päälle niin hiivatin kovaa, että on vaikea saada siitä ihan kaikkea irti. Paljon kuitenkin.

Infernon kautta Ylöjärvelle (Monty Python - olutta tuli maistettua) puhumaan Maken kanssa Neuvostoliitosta ja nukkumaan... lauantaina sitten alkomaholiosastolle. Jotenkin vaan ryypäntä ei ole viime aikoina napannut yhtään, lauantaina löysin semmoista tiettyä rentoutta siihenkin hommaan (ei muuten, mutta en ole koskaan kyennyt olemaan kännisten ihmisten kanssa selvinpäin, jos ei ole ollut selvää syytä olla juomatta). Katsottiin atomipommielokuvaa, käsittämätöntä hihhulidokumenttia, ja myöhemmin illalla Looney Tunes - propagandaa 40-luvulta ("Repe Sorsa valloittaa Natsi-Saksan" - hengessä). Sitten naurettiin pää irti katsoessa ensin Tony Halmeen wrestling-promoja 90-luvun alusta ("look at this filth, this pollution... this paska! roska!), ja sitten Ninja-elokuvaa. Lopuksi kehitettiin vielä Taivas TV-juomapeli. Yksi huikka otetaan seuraavista sanoista: Jeesus Kristus, aamen, halleluja, Raamattu ja Jumala. Herra mainittiin liian usein. Kaksi huikkaa otetaan "syntisestä", kolme "huorintekijästä". Jos mainitaan 666, lapun mukaan tulee ottaa "jäätävät lärvit".

Sunnuntaina taistelin tieni Turkuun. Turnausväsymystä havaittavissa aika lailla... Janinaa oli kiva nähdä. Tällä hetkellä vaan pännii tuo korva, kun saattaa olla vanhan koulukunnan tulehdus käynnissä, mun korvat kun on niin helvetin herkät sellaiseen. Kohta lähden Hansoku Ikkaille käymään... niillä on japanilainen vitosdan käymässä. Tarkoittaa hirveätä turpasaunaa, mutta siitä onneksi kehittyy.